Hietakyy Vipera ammodytes.

Kenttäskorpioni Buthus occitanus.

Artikkeleita Kreikasta

Kreikkalaisista luonnonvaaroista...
Maarit Nieminen, elokuu 2005

Kreikan luonto on erittäin vaihtelevainen ja eroaa osittain siitä, mihin suomalaiset ovat tottuneet. Niinpä Välimeren luonnossa liikkuvan olisi hyvä tietää sen mahdollisista vaaroista.

Suurpedoista harvinaisiin karhuun ja suteen voi törmätä lähinnä Luoteis-Kreikan vuoristossa. Ne eivät ole vuosikymmeniin hätistelleet kreikkalaisia metsässä liikkujia. Maassa esiintyy myös kultasakaaleita, kettuja ja pienempiä petoja, joista ei ole vaaraa ihmisille.

Käärmeitä sen sijaan on kaikkialla Kreikassa. Niiden välttelemiseen pätevät samat varotoimenpiteet kuin suomalaiseen kyyhyn: Tömistely yleensä pitää käärmeet kaukana. Havaittua käärmettä ei saa lähestyä (se liikkuu kuumassa nopeammin kuin pohjoiset serkkunsa) ja luonnossa liikkuessa on parasta kulkea kunnon jalkineissa - kesähelteilläkin! Kallioilla kiipeillessä on syytä katsoa, mihin kätensä työntää tai mihin istuu. Kreikassa on 23 eri käärmelajia, mutta näistä vain kyyt (kr. ohiá) ovat oikeastaan ihmiselle vaarallisia:

• Hietakyy Vipera ammodytes: esiintyy melkein koko maassa, hyvin myrkyllinen kyy.
• "Meloksenkyy" Macrovipera schweizeri: esiintyy seuraavilla saarilla: Milos, Kimolos, Polyegos, Sifnos. Harvinainen, myrkky tappaa nopeasti. (Tämä on entinen levantinkyy, mutta lasketaan nykyään omaksi lajikseen. Nimi on suora käännös kreikkalaisnimestä.)
• Vuorikyy Vipera xanthina: esiintyy Itä-Kreikassa, purema vaarallinen ja hoitamattomana kuolettava.
• [Suomalainen] kyy Vipera berus bosniensis: esiintyy Pohjois-Kreikassa.
• Kenttäkyy Vipera ursinii graeca: esiintyy Pohjois-Kreikassa, maan vaarattomin kyy.

Kreikan apteekeissa ei myydä kyypakkauksia, joten halukkaat voivat ostaa sellaisen Suomesta mukaansa. Suomalaiset ensiapuohjeet pätevät Kreikassakin, mutta potilas on vietävä viipymättä sairaalahoitoon. Käärmeitä pelkäävät, huomio: Kreetan saarella ei ole kyitä!

Skorpioneja (kr. skorpiós) löytyy lähes kaikkialta Kreikasta. Niitä esiintyy paria lajia, mutta eurooppalaisista skorpioneista vain kenttäskorpioni (Buthus occitanus) on ihmiselle vaarallinen. Skorpionien varalta kannattaa olla varovainen kiviä yms. käsitellessä. Niitä esiintyy myös vanhoissa kivitaloissa. Eli: hanskat käteen puutarhatöitä tehdessä, takkapuita kantaessa jne.! Lisäksi pukeutuessa kannattaa ensin ravistella kengistänsä ja vaatteistansa roskat ja mahdolliset skorpionit pois. Skorpioninpiston jälkeen ensiapu on samantapainen kuin käärmeenpistossa. Ainakin lapset, vanhukset ja allergikot on syytä kiikuttaa lääkäriin. Mahdollinen skorpioninraato on hyvä ottaa mukaan lajin tunnistamista varten.

Mitä muihin ötököihin tulee, Kreikassa on runsaasti erilaisia ampiaisia, mehiläisiä ym. pistäviä otuksia sekä hämähäkkejä. Yleiset ensiapuohjeet pätevät niiden pistoksiin ja puremiin, tarvittaessa voi hakeutua lääkäriin, jolloin mahdollinen ötökänraato on hyvä ottaa mukaan lajin tunnistamista varten. Paikalliset hyttyset aiheuttavat monille suomalaisille huomattavia paukamia, eli hyönteiskarkotteet voivat olla tarpeen!

Välimeressä elää kaikenkokoisia otuksia, mutta hait tai keihäsrauskut eivät uimareita ole vaivanneet Kreikassa miesmuistiin. (Sukeltajien lienee viisasta perehtyä aiheeseen hiukan tarkemmin.) Sen sijaan pienemmistä merenelävistä voi olla harmia: Merisiilien piikit ovat ikäviä poistettavia jalkapohjista. (Homma hoituu pinseteillä tai neulalla). - Kannattaa siis katsoa, mihin astuu, ja kivikkorannoilla käyttää uimakenkiä. Hiekkarannoilla voi piileskellä Itämeressäkin esiintyviä louhikaloja eli traakkikaloja, kr. drákena (Trachinus draco ja Trachinus vipera), joiden selän piikkien myrkky muistuttaa kyykäärmeen myrkkyä ja on erittäin voimakasta. Pistos vaatii lääkärinhoitoa. Mitä ensiapuun tulee, niin aluksi poistetaan mahdolliset piikit jalkapohjasta. Sitten raajaa liotetaan mahdollisimman kuumassa vedessä (n. 45 astetta), kunnes kuljetus lääkärille järjestyy. Lääkäri jatkaa ilmenevien oireiden hoitoa ja antaa tarvittaessa myös Tetanus-rokotteen. - Uimakengät suojaavat näiltäkin! Meduusoja (kr. medúsa) voi tuulisella ilmalla ajautua avomereltä rantaveteen. Meduusan kosketus on erittäin kivulias, joten uimarin on syytä nousta heti rantaan. Kreikkalaisista apteekeista saa kipua lievittäviä voiteita, mutta etikka ajaa saman asian, ja palovamman näköiset jäljet lähtevät ajan myötä. Laaja yleisoireita aiheuttava vamma vaatii sairaalahoitoa.

Mitä kasvikuntaan tulee, Kreikassa esiintyy pohjoisessa tuntemattomia myrkyllisiä kasveja. Outoja marjoja ei pidä pistää suuhunsa, eikä makkaratikkuakaan kannata veistää mistä tahansa pensaasta!

Toivottavasti tieto ei tässä tapauksessa lisää matkailijoiden tuskaa vaan aiheuttaa vain tervettä varovaisuutta luonnossa liikuttaessa! Suurin luonnonvaara Kreikassa loppujen lopuksi on Välimeren polttava aurinko...

Tiedoksi myös:
- Kreikan hätäkeskus: 166
- Kreikan myrkytyskeskus: 210 7793777

Tärkeimmät lähteet:
- Dimitrópoulos & Ioannídis, Erpetá tis Elládas ke tis Kýpru. Musío Gulandrí Fisikís Istorías 2002.
- Kalliola & Nummelin, Kaukomatkaajan luontoharmeja. Tammi 2001.
- Vuzas, Ta psária, óla ósa psarévonte sta elliniká nerá. Tele-Press 1983.
- www.meb.uni-bonn.de/giftzentrale/tieridx.html